Menu 14.12.2024 15:48   
   
   
Kylät
Majoitus & Ruokailu
Yritysluettelo
Yhdistykset & Jakokunnat
Kartta
Linkit
Kunnan palvelut
Tapahtumat
Matkailu & Vapaa-aika
 
   
   
  Suomeksi
  På Svenska
  In English
  Auf Deutsch
   
 
Suomi | Matkailu & Vapaa-aika | Luonto |

Luonto

Meren läheisyys vaikuttaa saariston elämään. Jää ja kylmä merivesi hidastavat kevään tuloa ulkosaaristossa. Meri tasaa ilmastoa niin että saaristossa kesät ovat jonkin verran viileämpiä ja talvet puolestaan leudompia kuin mantereella.
 

KASVALLISUUS JA ELÄIMISTÖ


Tyrni
Ulkosaaristossa kasvaa tyrnipensaita, jotka viihtyvät kivikkoisilla rannoilla. Tyrnimarjat ovat erittäin C-vitamiinipitoisia, ja marjoista tehdään esimerkiksi mehua ja hyytelöä.


Merikotka
Merikotka on Suomen suurin petolintu ja saariston uljaimpia lintuja. Merenkurkussa pesii noin 35 merikotkapariskuntaa. Merikotka on uhanalainen.


Harmaahylje ja norppa
Saaristossa esiintyy sekä harmaahylkeitä että norppia. Valassaarten länsipuolella sijaitsevien Snipansgrundetin ja Medelkallanin vedet ovat tärkeitä hyljealueita.


Ulko- ja sisäsaariston eläimistössä saattaa olla suuriakin eroja. Maankohoaminen vaikuttaa ranta-alueiden kasvillisuuden kehittymiseen, ja rantakasvit saavatkin usein väistyä muiden kasvien tieltä. Suurimpien saarten ja sisäsaariston rantoja reunustaa usein lepikko, joka kauempana rannasta muuttuu koivikoksi tai kuusimetsäksi.

Saaristossa esiintyy samoja nisäkäslajeja kuin mantereellakin, ja esimerkiksi hirvet oleilevat mielellään saaristossa kesäisin. Tavallisin pienillä saarilla ja luodoilla tavattu nisäkäs on myyrä. Pesivät tai muuttomatkallaan levähtävät linnut viihtyvät nekin saaristossa. Esimerkiksi Valassaarilla pesii säännöllisesti yli 60 erilaista lintulajia. Merenkurkun alueen tavallisimpia kaloja ovat ahven, hauki, siika ja silakka.
 

MAANKOHOAMINEN


Rannikolle on tunnusomaista jatkuva maankohoaminen, joka lisää saariston maapinta-alaa koko ajan. Mustasaaren saaristossa maa kohoaa lähes metrin sadassa vuodessa. Ei siis ole mikään ihme, ettei nykyisin enää voi kalastaa, veneillä tai uida samoilla paikoilla kuin vielä 50–60 vuotta sitten. Saaristomme on maankohoamisen vuoksi verrattain nuorta: ajanlaskumme alussa ei nykypäivän saaristosta näkynyt vedenpinnan yläpuolella kuin murto-osa. 1000-luvulla Raippaluoto, Björkö ja Köklot olivat pieniä saaria, Vallgrund puolestaan vähän isompi saari
 
DE-GEER-HARJANTEET JA PIRUNPELLOT

Raippaluodon, Björkön ja Köklotin maisemalle on tunnusomaista koillis-lounaissuunnassa kulkevat rinnakkaiset moreeniharjanteet (De-Geer-moreenit), jotka muodostavat pitkänomaisia lahtia tai kapeita, pitkiä saaria. Harjanteet syntyivät jääkaudella, kun sulava mannerjää irrotti ja kuljetti mukanaan suuria määriä kiviä ja soraa. Kun ilmasto lämpeni ja jää alkoi sulaa nopeammin kuin se liikkui eteenpäin kesällä, jäätikön reunaan jäi soraa ja kiviä. Talvikuukausina jää siirtyi jälleen kaakkoon ja työnsi kivet ja soran maalle.
Samaan aikaan syntyivät myös nk. pirunpellot (kivipellot). Yksi suurimmista pirunpelloista sijaitsee Panikessa.


Lähteet: I förbund med havet - Björkö - en värld i Kvarken (1996)
Hembygdsbok för lågstadiet (1984)